T_HEART_ICON

Hämeen historiaa

Venäjän vallan aika

Ruotsin vallan päättyminen vuonna 1809 näkyi hyvin vähän hämäläisten arkipäivässä. Venäjän Keisarin matka syksyllä 1819 Turusta Hämeen härkätietä pitkin Hämeenlinnan kautta Tampereelle vahvisti hämäläisten siteitä uuteen hallitsijaansa. Käsityöläisyys kukoisti, muutamiin pitäjiin syntyi oikeita käsityökeskuksia, kuten Hauholle. Myös teollisuus pääsi uuteen vauhtiin, vuonna 1818 Janakkalan Tervakoskella asunut Gustav Georg Nordenswan sai luvan paperinvalmistukseen, mikä käynnisti paperiteollisuuden ajan maakunnassa. Vuonna 1838 ruotsalainen Axel Wilhelm Wahren vuokrasi Jokioisten verkatehtaan ja perusti muutaman vuoden kuluttua Loimijoen Kuhalan koskeen Forssan "Puuvillan Kehruu Yhtiön".

Maan ensimmäinen rautatie vedettiin Hämeenlinnaan vuonna 1862. Maakunnan sijainti liikenneyhteyksien solmukohdassa parani entisestään, kun Pietariin vedettiin ratalinja Riihimäen kohdalta muutaman vuoden kuluttua. Ratayhteyttä jatkettiin vielä Hämeenlinnasta Tampereelle ja kun rata lopulta rakennettiin Toijalasta Turkuun, pääsivät Lounais-Hämeen kunnatkin osaksi uuden liikennevälineen tuomia hyötyjä. ...jatkuu kuvan jälkeen...

Noususuhdanne keskeytyi hetkeksi, kun vuosien 1867-68 nälkävuodet koettelivat ankarasti myös Hämettä, jonka läpi idästä ja pohjoisesta saapuneet kerjäläislaumat vaelsivat kohti etelää. Katovuosien jälkeen maanviljelystapojen uudistaminen sai uutta puhtia ja väestön elinolot paranivat entisestään. Myös yhteiskunnassa tapahtuneet henkiset muutokset kohdistuivat hämäläiseen elämään. Hämeenlinnan asema koulukaupunkina vahvistui kun kaupungin triviaalikoulu muuttui neliluokkaiseksi yläalkeiskouluksi vuonna 1843.

Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta, ensimmäisestä suomenkielisestä oppikoulusta, muodostui monen suomalaisen tieteen ja taiteen merkkihenkilön opinahjo. Kasvava kaupungistuminen ja teollistuminen toivat muutoksia ihmisten arkeen kaikkialla, kirkon valta väheni ja sanomalehdet ja muut ajan ilmiöt levisivät myös maaseudulle.

Uudet aatteet ja tavat toivat mukanaan uusia poliittisia virtauksia ja vuosisadan vaihtuminen lisäsi levotonta liikehdintää myös Hämeessä. Ensimmäinen maailmansota toi Hämeeseen suuria venäläisiä varuskuntia. Pitkittynyt sota lisäsi puutetta ja pulaa elintarvikkeista sekä kiristi tunnelmia.

Vuonna 1917 tilanne kärjistyi, kun tieto keisarin kukistumisesta ja Venäjän hallituksen syrjäyttämisestä levisi alueelle. Lammin Mommilan tapahtumat ja Alfred Kordelinin murha järkyttivät koko maata. Oloja ei rauhoittanut edes itsenäisyysjulistuksen antaminen joulukuussa 1917. Aseellisen konfliktin kärjistyminen eri puolilla maata vuonna 1918 koski traagisesti hämäläistä maaperää ja sodan tapahtumat jälkiselvittelyineen jättivät syvät jäljet maakunnan ihmisiin.

Lähteet: 
Saarenheimo Juhani, Kun toimeen tartuttiin, Hämeen historia vuoteen 1945, Hämeenlinna 1984
Rasila Viljo, Häme Ennen ja Nyt, Kaikuja Hämeestä, Toim. Jari Alenius, Lari Ahokas, Jarmo Koskela, SKS, Helsinki 2003, Ojanen Eero
Linnavuoret Hämäläisessä maisemassa, Kaikuja Hämeestä, Toim. Jari Alenius, Lari Ahokas, Jarmo Koskela, SKS, Helsinki 2003
Rasila Viljo, Hämeen rajat, Kulta Häme, Hämeenmaa XVIII, Hämeen heimoliitto ry, toim. Jukka Peltovirta,
Peltovuori Risto
Forssan historia, Forssa 1993, s. 15; Keskitalo Oiva, Hausjärven historia, Hämeenlinna, 1964
Hämeen Härkätiellä, toim. Pirjo Poutanen, Keuruu 2002,
Nenonen Marko Moottoritie Tampereelle, 2000