Itsenäinen maa, itsenäinen maakunta

Päivitetty 8. huhtikuuta 2020

Forssan puuvillateollisuus ja Riihimäelle syntyneet sahat, lasitehdas sekä ase- ja teknologiateollisuus nostivat seutukuntiaan maakunnan merkittäviksi teollisuuskeskuksiksi. Hämeenlinna pysyi hallinto- ja koulukaupunkina vaikka teollisuustoiminta lisääntyi sielläkin.

Väestön elinehdot paranivat, asumistaso kohentui ja sähkö ja puhelin alkoivat saavuttaa yhä useampia ihmisiä. Liikenne seutujen välillä parani entisestään kun maantieliikenteeseen tulivat autot, joka kuljettivat ihmisiä ja tavaroita sujuvasti myös vesiväylien ja rautatien ulkopuolella.

Toinen maailmansota kosketti voimakkaasti Hämettä. Sodan jälkeinen jälleenrakennus ja siirtokarjalaisten asuttaminen muutti maakunnan ilmettä ja rakennetta. Liikenneyhteyksien paraneminen valtateiden rakentamisen myötä yhdisti aluetta entistä enemmän eteläisen Suomen kanssa.

Maakunta alkoi muodostua kolmen kaupungin ympärille, kun Riihimäen kauppala muuttui kaupungiksi vuonna 1960 ja Forssan kauppala muutamaa vuotta myöhemmin. Hämeenlinnan kaupunki on pysynyt hallinto- ja koulutuskaupunkina, vaikka kaupunki onkin teollistunut voimakkaasti 1900-luvulla.

Riihimäelle on tunnusomaista liikenneyhteyksien risteysasemana toimiminen. Rautatien risteysasemaan syntynyt kaupunki ympäristöineen toimii kiinteässä yhteistyössä Uudenmaan maakuntaan kuuluvan Hyvinkään kanssa ja molemmat kaupunkiseudut hyötyvät voimakkaasti pääkaupunkialueen läheisyydestä sekä työllisyyden että väestöpolitiikan osalta. Forssassa tekstiiliteollisuus pysyi suurimpana työllistäjänä aina 1970-luvulle asti.

Nykyisin Forssan seutu tunnetaan erityisesti elintarviketeollisuudestaan. Kun vuonna 1997 ryhdyttiin uudistamaan aluehallintoa, muodostettiin Kanta-Hämeen maakunta alueelle, joka oli kaikissa eri vaiheissaan kuulunut Hämeen lääniin ja jonka alueella sijaitsi muinaisen Hämeen historiallisesti vanhin ydin.

Lähteet:

  • Saarenheimo Juhani, Kun toimeen tartuttiin, Hämeen historia vuoteen 1945, Hämeenlinna 1984
  • Rasila Viljo, Häme Ennen ja Nyt, Kaikuja Hämeestä, Toim. Jari Alenius, Lari Ahokas, Jarmo Koskela, SKS, Helsinki 2003, Ojanen Eero
  • Linnavuoret Hämäläisessä maisemassa, Kaikuja Hämeestä, Toim. Jari Alenius, Lari Ahokas, Jarmo Koskela, SKS, Helsinki 2003
  • Rasila Viljo, Hämeen rajat, Kulta Häme, Hämeenmaa XVIII, Hämeen heimoliitto ry, toim. Jukka Peltovirta, Peltovuori Risto
  • Forssan historia, Forssa 1993, s. 15; Keskitalo Oiva, Hausjärven historia, Hämeenlinna, 1964
  • Hämeen Härkätiellä, toim. Pirjo Poutanen, Keuruu 2002
  • Nenonen Marko Moottoritie Tampereelle, 2000