nosto

 

Häme pähkinänkuoressa

Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista ja sijaitsee Etelä-Suomessa suurten kaupunkikeskusten läheisyydessä. Sijaintinsa ansiosta Häme on helposti saavutettavissa, sillä maakunta on noin tunnin juna- tai ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta ja muista Etelä-Suomen suurimmista kaupungeista.

Hämeen maakunta

Maakunta koostuu pienten ja keskisuurten kaupunkien sekä taajamien ja niiden tarjoamien palvelujen verkostosta. Suomalaisen sisämaa-asutuksen vanhimmat alueet sijaitsevat Hämeessä. Elävät tapahtumat ja vilkas kansalaistoiminta ovat olennainen osa hämäläistä kulttuuria. Maakunnassa vallitsee pitkä perinne tekstiili- ja lasimuotoilun aloilla.

Hämäläinen maisema

Hämäläinen maaseutu on säilynyt elinvoimaisena ja tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tutustua suomalaiseen luontoon. Häme on luonnoltaan rikasta ja monimuotoista. Vuodenaikojen vaihtelun voi aistia kaikkialla. Maisema kohoaa vaihtelevana, sillä maakunnasta löytyy erilaisia metsiä, järviä, soita ja harjuja. Harjujonot hallitsevat kulttuurimaisemaa, jota hiekkanummet ja pienet vesistöt elävöittävät. Rauhoitettuja luonnonsuojelualueita Hämeessä on yli 4000 hehtaaria.

Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki ja Suomen vanhin sisämaan kaupunki.

Maakunnan pinta-ala on 5700 km2, josta vesistöä on noin 9%. Nykyisin alueella asuu yli 175 000 asukasta.

Hämeen seutukunnat

Maakunnan 11 kuntaa ryhmittyvät Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutukuntiin.

Forssan seudun muodostavat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä.

Hämeenlinnan seudun muodostavat Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala.

Riihimäen seudun muodostavat Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki.

Kuntien asukasluvut kuukausittain »

  

Forssan kaupunki
pinta-ala: 253,41 km2

  

Hattulan kunta
pinta-ala: 454,90 km2

 
  

Hausjärven kunta
pinta-ala: 361,76 km2

  

Humppilan kunta
pinta-ala: 148,60 km2

 
  

Hämeenlinnan kaupunki
pinta-ala: 2039,69 km2

  

Janakkalan kunta
pinta-ala: 586,09 km2

 
  

Jokioisten kunta
pinta-ala: 181,95 km2

  

Lopen kunta
pinta-ala: 655,99 km2

 
  

Riihimäen kaupunki
pinta-ala: 125,56 km2

  

Tammelan kunta
pinta-ala: 715,13 km2

 
  

Ypäjän kunta
pinta-ala: 183,26 km2

   

 

 
   

 

     
   

 

   

 

 

Hämeen vaakuna
Heraldinen selitys:
Punaisessa kentässä kävelevä kultainen ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä ja alapuolella neljä ruusua sijoitettuna 1+3; kaikki hopeaa. Vaakunan kilvessä olevat keltainen ja valkoinen kuvaavat heraldisia metallivärejä; kultaa ja hopeaa.

Maakuntanisäkäs: Ilves
Felis lynx, Lo
Ilves, joka rauhoitettiin vuonna 1962, on ainoa luonnonvarainen kissaeläin Suomessa. Laji on levinnyt koko maahan, mutta eniten sitä esiintyy eteläisessä Suomessa vaikeapääsyisissä mäki- ja louhikkomaastoissa. Ilves on liikkeellä hämärän aikaan ja öisin 100:n ja 1000:n neliökilometrin kokoisella reviirillään. Ilveksen pääravintoa ovat jänikset ja muut pikkunisäkkäät, mutta se voi saalistaa myös peuroja, poroja ja lintuja.
Ilveksen selviä tunnusmerkkejä ovat sen mustakärkinen töpöhäntä ja tupsukorvat. Ilveksen tiheä turkki on väriltään punaharmaa kesäisin ja harmaanvalkea talvella. Turkissa on ruskeita tai mustia täpliä tai juovia. Ruumiin pituus on 70 - 140 cm ja paino 8 - 25 kg.

Maakuntalintu: Sääksi eli Kalasääski
Pandion haliaetus, Fiskgjuse
Kalasääski on yksi Suomen suurimmista petolinnuista, kotkien jälkeen se on suurin päiväpetolintumme. Sääksi esiintyy tiheimmin Hämeessä, vaikka linnun voi nähdä muuallakin Suomessa. Laji talvehtii Afrikassa. Sääksi syö yksinomaan kalaa, ja se hankkii saaliinsa näyttävästi syöksysukeltamalla. Sääkset tekevät pesänsä rantamäntyjen latvoihin. Suuriin kelokapuloista rakennettuihin pesiin syntyy yleensä 1 - 3 poikasta. Sääksen koko on 53-61 cm, siiven kärkiväli on 140-165 cm. Naaras on koirasta kookkaampi.

Maakuntakala: Lahna
Abramis brama, Braxen
Lahna viihtyy kirkkaassa, melko matalassa ja lämpimässä vedessä, jossa se oleskelee ranta-alueilla vesikasvillisuuden seassa ja kasvittomissa vesissä pohjakivien tuntumassa. Lahna on levinnyt Suomessa Etelä-Suomeen ja Keski-Suomen järviin, paikoitellen myös Pohjois-Suomeen. Lahna syö pohjaeläimiä kuten hyönteisten toukkia, nilviäisiä, matoja ja simpukoita suppilomaisella, putkeksi työntyvällä suuosallaan.
Lahna kuuluu särkikalojen heimoon ja on sen suurimpia edustajia karpin jälkeen. Lahnan pituus on 35-45 cm. Yleensä lahna painaa puolesta kilosta kiloon, mutta se voi kasvaa jopa yli 10 kilon painoiseksi. Suurin Suomessa pyydystetty lahna painoi 11,5 kiloa.

Maakuntakukka: Hämeenkylmänkukka
Pulsatilla patens (L.) Miller, Nipsippa
Hämeenkylmänkukka on Kanta-Hämeelle tyypillinen, harvinainen harjujen ja valoisten metsäkumpareiden kasvi. Nykyään kylmänkukkaa esiintyy vain kymmenessä kunnassa Hämeenlinnan ympäristössä. Kylmänkukka on erittäin uhanalainen ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kasvi.
Hämeenkylmänkukka on hyönteispölytteinen kasvi, joka kukkii keväällä ensimmäisten kasvien joukossa. Kussakin kukintovarressa on sinivioletti ja kellomaisesti nuokkuva kukka, joka kestää vain muutaman päivän. Kukkimisen jälkeen kasvavat näkyviin sormiliuskaiset, karvapeitteiset lehdet. Pölytyksen jälkeen kukkavana voi kasvaa pituutta 50 cm:n korkuiseksi.

Maakuntakivi: Kirjomaasälpä (kirjosälpä, kirjograniitti)
Kirjomaasälpä on tumman, lasimaisen kvartsin ja maasälvän yhteenkasvettuma, jollaisia syntyy graniittisten syväkivien kiteytymisen loppuvaiheessa.
Kvartsijuonet muodostavat kauniita tummanruskeita kuvioita punertavan tai valkoisen maasälvän pinnalle, jossa kuvio muistuttaa arabialaisia tai heprealaisia kirjaimia. Kirjomaasälpää käytetään hyvän kiiltonsa vuoksi korukivenä, ja se sopii esimerkiksi hopeakoruihin.

Katso Hämeen maakuntatunnukset kuvina